Tepi muutti eilen uuteen kotiin maalle. Kultasilmän kuljettaminen edestakaisin mökille ja kotiin tai oleminen yksin viikonloput kerrostalossa ei ole kissanelämää. Tepi kun ei tykkää autossa olemisesta. Pikkukulta sai varmasti hyvän kodin vähän vanhemman kissarouvan kaverina eläinrakkaasta perheestä. Olihan se surkea hetki kun Tepi lähti, mutta kyllä tämä on parempi ratkaisu. Tuhannesti parempi kuin piikki. Kiitos kaikille kivoille kissablogittajille hauskoista hetkistä :) 

Tepin hurinat -blogi päättyy tähän.

Mä en oikeen ole koskaan tykännyt rapsuttelusta, se ei vaan oo mun juttu... Mutta joskus mä annan ihmiskunnan ihan vähän rapsutella. Tässä isäntä on saanut luvan pikkusen silitellä.

Täällä sitä taas ollaan. Emo ja isäntä oli viikon jossain ihme Kreetalla; onks se joku tyttö ? Mulla oli hyvät hoitajat, mun kaksi ihmis-isoveljeä. Mutt kyllä oli kiva kun noi tuli takas kotiin. Ne toi mulle sellasen nallen, mutta kyllä niitten matkalaukku ja uikkarit oli kivempia tuoksutella :) Tässä mä nautiskelen niitten huomiosta; niillä oli kuulemma ollut ikävä. No sepä hyvä !

No nyt toi emo on taas harrastanu photoshoppailua... se kuulemma halus musta sellasen päästäis(?)kuvan..

Ai miten niin liian pieni allas ? Tää on JUST sopiva mulle. Ja ei tähän vettä tarviikaan laittaa, täs voi ottaa pienet komeusunet.