Juu, nyt on saanut antaa emolle terapiaa oikeen tosissaan. Se liukastu ja oikeesta nilkasta revähti nivelsiteet. Ei toi ihmiskunta osaa ollenkaan liikkua niin sulavasti kuin me kissat. Eihän meiltä mitään niveliä eikä siteitä nuljahtele noin vaan ! No, mä olen nyt sitten parhaani mukaan hoidellut sitä. Elikkäs nukkunu sen kipeen jalan päällä ja muutenkin käynyt vähän väliä tarkastamassa että kaikki on OK. (Emo: miten tuo kolli älyääkin, että kumpi jalka on kipeä? Se survoo tassuilla varovasti pohkeen päältä; mikä ihan oikeesti tuntuu hyvältä, ja sitten asettautuu ton kipeen nilkan ympärille nukkumaan. Ja miten tuo kehräyskin rauhoittaa ihmeellisesti. On sillä kyllä aikas hurjat kynnet, mutta onneksi on paksu täkki:) Tässä kuvassa mun kynnet näkyy tossa yhdessä tassussa aikas hienosti. Mutta en mä niillä ihmiskuntaa sohi, sehän voi sattua. Parempi vaan taistella noitten mattojen ja hiirujen kanssa. No survonhan mä niinku emo sanoi, mutta ihan varovasti ja peiton läpi vaan...